Panoraamoja kirkosta

Toivakantie 46
41660 TOIVAKKA
p. 0400 358 834 **@**

Kartta ja ajo-ohje

Pyhä kaste

Kirkko ja jumalanpalvelus on ollut vanhastaan kasteen paikka.

Useimmiten kastetilaisuuden paikkana on nykyisin koti.

Kasteen yhteydessä syttytettävää kastekynttilää polttetaan lapsen juhlapäivinä ja samalla muistetaan kasteen lahjaa.

Pyhä kaste on ehtoollisen ohella kirkkomme toinen sakramentti, Jeesuksen asettama pyhä toimitus, jossa hän on Pyhän Hengen kautta läsnä. Kasteessa lapsesta tulee seurakunnan jäsen, kristitty. Jeesus Kristus ottaa kastettavan omaksi opetuslapsekseen ja kastejuhlassa rukoillaan Jumalan siunausta lapsen ja hänen perheensä elämään.
Kasteen perustana on Jeesuksen kirkolleen antama kastekäsky:

Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni; kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti. (Matt 28:18-20)

Kasteessa Jumala liittää ihmisen Jeesuksen Kristuksen yhteyteen
ja hänen kirkkonsa jäsneksi, jolloin kastettava saa pelastuksen lahjan osallisuuden ja Pyhän Hengen. Kastetilaisuutta sanotaan myös ristiäisjuhlaksi, sillä kasteen yhteydessä lapsen ylle piirretään siunauksen pyytämisen merkkinä ristinmerkki, joka kertoo, että lapsi on liitetty kristittyjen joukkoon.

Suurin osa suomalaisista (n. 88%) kastetaan sylilapsina. Tämä on useimpien suurten kristillisten kirkkojen vanha perinne, jossa pidetään tärkeänä, että ihminen pääsee jo pienestä pitäen osalliseksi kasteen välittämistä hyvistä lahjoista ja Jumalan siunauksesta. Mikäli kastetta ei ole toimitettu lapsena, voidaan kaste toimittaa aikuisena rippikoulun jälkeen.

Käytännön järjestelyt

Kastetilaisuuden ajankohdasta sovitaan kirkkoherranviraston kanssa. Ennen ristiäisiä pappi tapaa vanhemmat kotikäynnin yhteydessä. Silloin keskustellaan kasteen merkityksestä ja sovitaan kastetilaisuuden kulkuun liittyvistä asioista.

Vanhemmat saavat kotiin lapsen rekisteröinti-ilmoituskaavakkeen, johon merkitään lapsen etunimet ja sukunimi sekä kummien nimet ja kirjoillaoloseurakunnat. Kaavake annetaan papille kotikäynnin yhteydessä.

Kaste toimitetaan useimmiten kotona tai kirkossa.

Nimen valinta

Nimilain mukaan etunimiä saa olla enintään kolme. Etunimeksi ei voida hyväksyä nimeä, joka on sopimaton tai jonkna käyttö voi muutoin aiheuttaa haittaa. Nimi ei saa olla muodoltaan ati kirjoitustavaltaan suomenkielen vastainen.

Pojalle ei saa antaa naisen nimeä eikä tytölle miehen nimeä. Etunimeksi ei myöskään hyväksytä nimeä, joka on jo ennestään sisaruksella tai puolisisaruksella.

Lapsen sukunimeksi tulee vanhempien yhteinen sukunimi. Jos kastettavan lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa, lapsi saa äidin sukunimen. Isän sukunimen antaminen on mahdollista vain, jos tuomioistuin on vahvistanut isyyden. Sukunimi voidaan myöhemminkin muuttaa isän sukunimeksi, kun tunnustusasiakirjat ovat käytettävissä.

Kummien valinta ja tehtävät

Kastettavalla tulee olla vähintään kaksi evankelis-luetrilaiseen kirkkoon kuuluvaan, rippikoulun käynyttä ja konfirmoitua kummia. Näiden lisäksi lapsella voi olla kummeja, jotka kuuluvat johonkin toiseen lapsikasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkokuntaan. Tällaisia ovat esim. anglikanit, metodistit, katoliset ja ortodoksit.

Vanhemmat kutsuvat kummit lapsensa aikuisiksi ystäviksi, joiden perinteisenä tehtävänä on huolehtia yhdessä vanhempien kanssa lapsen kristillisestä kasvatuksesta. Tätä tehtävää voi hoitaa esim juttelemalla lapsen kanssa, antamalla lahjaksi kristillisiä kirjoja ja osallistumalla lapsen kanssa seurakunnan toimintaan. Kummin erityisenä tehtävänä on rukoilla kummilapsensa puolesta.